Ladataan Tapahtumat

« Takaisin

  • Tämä tapahtuma on mennyt.

AVAUSKONSERTTI – TALVIMAISEMISSA (verkkokonsertti)

to 28.1.2021 klo 19, Mikaeli (verkkolähetys)

Erkki Lasonpalo, kapellimestari
Elina Vähälä, viulu

Gustav Holst: Brook Green Suite
Felix Mendelssohn: Konsertto viululle ja jousille d-molli
Edvard Grieg: Holberg-sarja op. 40

Mikkelin kaupunginorkesterin kevätkauden 2021 avauskonsertissa päästään nauttimaan huippuviulistin esiintymisestä kun Elina Vähälä saapuu solistiksi. Elina taituroimana kuullaan lapsinero Mendelssohnin jo 13-vuotiaana säveltämä viulukonsertto. Orkesteria johtaa pääkapellimestarimme Erkki Lasonpalo.
Ohjelmassa kuullaan alkusoittona tanssillinen Gustav Holstin Brook Green Suite. Väliajan jälkeen nautiskellaan pohjoismaisesta jousiorkesteriklassikosta. Holberg-sarja on Norjan kansallissäveltäjän Edvard Griegin upea kokonaisuus jossa jousiorkesteri pääsee todella oikeuksiinsa.

LUE KÄSIOHJELMA TÄSTÄ: Kasiohjelma_Talvimaisemissa_K2021_web

Konsertin pääsee kuulemaan suorana internetlähetyksenä semilive.fi -palvelussa ilmaiseksi!

Itä-Suomen AVI on kieltänyt yli 20 hengen tapahtumien järjestämisen 22.2.2021 saakka.

 

 

TEOSESITTELYT:

Gustav Holst: Brook Green Suite

Englantilaissäveltäjä Gustav Holstin nimen moni yhdistää orkesterisävellykseen Planeetat, jonka osat kuvaavat aurinkoa kiertäviä taivaankappaleita sekä luonnehtivat niiden astrologisia merkkejä. Planeetat onkin Holstin tunnetuimmaksi muodostunut teos, mutta häneltä löytyy paljon muutakin mielenkiintoista tuotantoa. Säveltäjänä, sovittajana ja opettajana toiminut Holst syntyi muusikkosukuun, joten jo varhain oli selvää, että Gustavin ammatinvalinta seuraisi samaa polkua. Holst sai omaan yksilölliseen sävellystyyliinsä vaikutteita niin Griegin kuin Wagnerinkin musiikista, mutta myös englantilaisesta kansanmusiikista. Holstin sävellyksiä esitettiin säännöllisesti 1900-luvun alussa, mutta Planeetat-teoksen kansainvälinen suosio ensimmäisen maailmansodan jälkeen teki hänestä tunnetun hahmon. Ujona miehenä hän ei kuitenkaan välittänyt julkisuudesta, vaan halusi elää rauhassa työhönsä keskittyen.

Holst teki päivätyönsä säveltämisen lisäksi musiikinopettajana kouluissa. Pisimpään hän työskenteli St Paulin tyttökoulussa, jonka oppilaita ja erityisesti jousiorkesteria ajatellen hän sävelsi useita teoksia.  Tämän konsertin avaava teos, Brook Green Suite (Brook Greenin sarja), syntyi vuonna 1933 St Paulin koulun jousiorkesterille. Holst kirjoitti teoksen joutuessaan olemaan sairaalassa vuotta ennen kuolemaansa. Brook Green on hyvinvoiva asuinalue Lontoossa, ja tyttökoulu sijaitsi lähistöllä. Holst oli myös viettänyt aikanaan häitään Brook Greenissä. Brook Greenin sarjassa on kolme osaa, ja teoksen tyylissä on vaikutteita englantilaisesta kansanmusiikista. Veikeä preludi pohjaa yksinkertaisesti C-duuriasteikkoon, jota sellot soittavat usean oktaavin alalta muiden jousten vastatessa melodisesta puolesta. Toisen osan tunnelma on koruttomampi, ja sen harmoniat tuovat mieleen englantilaiset kansansävelmät. Tanssillisessa viimeisessä osassa Holst käyttää melodiaa, jonka hän oli kuullut Sisiliassa.

Felix Mendelssohn: Konsertto viululle ja jousille d-molli

Varhaisromantiikan säveltäjä Felix Mendelssohn syntyi Berliinissä varakkaaseen kulttuurisukuun. Mendelssohn osoittautui lapsena niin lahjakkaaksi musiikissa, että aikalaiset nimittivät häntä toiseksi Mozartiksi. Jo teini-ikäisenä hänellä oli laaja sävellystuotanto, minkä lisäksi Mendelssohnista tuli erinomainen pianisti, urkuri ja kapellimestari. Mendelssohn oli myös merkittävä toimija saksalaisella musiikkikentällä siten, että hän muun muassa perusti Leipzigin konservatorion ja tuki aikalaissäveltäjien ja -muusikkojen julkista toimintaa. Säveltäjänä Mendelssohn oli konservatiivinen, ja hänen tyylinsä on klassismin ja romantiikan sekoitus. Mendelssohnin tasapainoinen ja tasalaatuinen tuotantonsa pysyi melko muuttumattomana koko hänen lyhyeksi jääneen uransa ajan.

Mendelssohnin viulukonsertto e-molli on kaikkein tunnetuimpia ja soitetuimpia viulukonserttoja nykyisin, mutta harvempi tietää, että Mendelssohnilla on myös toinen viulukonsertto, joka kuullaan tänään Elina Vähälän tulkitsemana. Konsertto viululle ja jousille d-molli on varhainen sävellys, sillä Mendelssohn oli vasta 13-vuotias sen tehdessään. Hän aloitti myös sinfoniasäveltämisen harjoittelun jo varhain, sillä 12 ja 14 ikävuoden välillä hän sävelsi 13 hämmästyttävän laadukasta ja kypsää jousisinfoniaa. D-mollikonserton Mendelssohn sävelsi ystävälleen ja opettajalleen, viulisti Eduard Rietzille, joka myöhemmin toimi konserttimestarina musiikin historiaan jääneessä, Mendelssohnin johtamassa Bachin Matteus-passion esityksessä.

Konserttoa ei ilmeisesti esitetty julkisesti Mendelssohnin elinaikana, vaan se painui teoksena unohduksiin. Säveltäjän kuoleman jälkeen hänen leskensä antoi konserton käsikirjoituksen viulistille, joka oli kantaesittänyt tunnetumman e-mollikonserton. Käsikirjoitus päätyi vuonna 1951 viulisti Yehudi Menuhinin käsiin, joka nosti teoksen uudelleen esiin ja huolehti myös sen julkaisemisesta. Menuhin alkoi esittää konserttoa ja myös levytti sen. Viulukonsertto d-molli ei ole saavuttanut samanlaista suosiota kuin e-mollikonsertto, mutta ajoittain se esiintyy konserttiohjelmissa. Menuhin on luonnehtinut konserttoa kekseliääksi ja yllättävän vähän perinteisiin kaavoihin kangistuneeksi.

Konserton ensiosa alkaa orkesterin johdannolla, jossa osan pääteema tulee voimakkaasti esiin. Sooloviulun päästessä ääneen on sillä uutta materiaalia esiteltävänään. Oikeastaan koko osa ja sen jännitteisyys pohjaa alun kolmisoinnuista koostuviin yksinkertaisiin, mutta taidokkaasti käytettyihin motiiveihin. Hidas toinen osa alkaa sekin orkesterin johdannolla, ja solistin osuus antaa vaikutelman mollisävellajista, mutta musiikki kääntyy kuitenkin duurivoittoiseksi. Sooloviulun soittama triolikuviointi antaa esimakua myöhemmästä e-mollikonsertosta, jolle triolikuviointi on tunnusomaista. Nopean ja sähäkän finaaliosan pääteema tuo mieleen energisen kansantanssin tarmokkaine rytmeineen. Konserton soolo-osuuden tekninen vaativuus kasvaa loppua kohden. Konserttoa ei ole syytä pitää pelkästään lapsineron säveltämänä kuriositeettina, vaan se on taidokasta ja täysipainoista musiikkia, vaikka konsertto teoksena onkin jäänyt myöhemmin syntyneen e-mollikonserton varjoon.

Edvard Grieg: Sarja Holbergin ajoilta

Norjalainen kansallisromanttisen tyylin säveltäjä Edvard Grieg nosti tuotannollaan maan kansainväliseen tietoisuuteen sekä vaikutti merkittävästi norjalaisen kansallisidentiteetin muotoutumiseen. Erityisesti pianokonsertostaan ja musiikistaan Ibsenin Peer Gynt -näytelmään tunnettu Grieg käytti sävellyksissään norjalaista kansanmusiikkia. Musikaaliseen perheeseen Bergenissä syntynyt Grieg opiskeli pianonsoittoa Leipzigissa ja aloitti uransa esiintyvänä konserttipianistina. Opiskeluaikanaan Grieg sairastui tuberkuloosiin, mikä jätti hänelle pysyvän keuhkovaurion. Säveltäjä kärsikin heikentyneestä terveydestä koko loppuikänsä.

Grieg teki musiikillista uraa kotimaansa lisäksi Tanskassa ja pääsi tekemään esiintymismatkoja muun muassa Italiaan ja Iso-Britanniaan. Vuonna 1880 hänet valittiin kotikaupunkinsa Bergenin filharmonisen orkesterin musiikilliseksi johtajaksi. Uransa aikana Grieg sävelsi lähinnä pienimuotoisia teoksia, kuten pianomusiikkia, lauluja ja kamarimusiikkia. Laajoihin orkesteriteoksiin hän ei pianokonserttoaan lukuun ottamatta oikein tarttunut. Griegin musiikin ytimenä on sydämeenkäypä melodisuus, haikeus ja lämpö sekä norjalaisen kansanmusiikin piirteet yhdistettynä yleiseurooppalaiseen romantiikkaan.